Peilaan katsoessa pieni ylähuulen uurre voi jäädä helposti huomaamatta, vaikka se kulkee aivan keskellä kasvoja. Silti tämä vaatimaton syvennys kertoo yllättävän paljon kasvojen kehityksestä, symmetriasta ja siitä, miten ikä näkyy ilmeissä. Moni hätkähtää vähän, kun kuulee, että juuri tämä kohta voi antaa vihjeitä jo ajasta ennen syntymää. Kun ymmärtää, mitä uurteen taakse kätkeytyy, myös oma peilikuva alkaa näyttää hieman uudelta.
Mikä on filtrum ja miten se syntyy?
Ylähuulen keskellä kulkevaa pientä uurretta kutsutaan nimellä filtrum. Se muodostuu sikiöaikana noin raskauden toisen kuukauden jälkeen, kun useat erilliset kasvonosat sulautuvat yhteen. Uurre jää näkyviin ikään kuin saumamerkiksi tästä tarkasta "ompelutyöstä". Ihmisillä filtrumin syvyys ja muoto vaihtelevat selvästi: toisilla se on terävä ja selkeä, toisilla hyvin pehmeä ja lähes huomaamaton. Itse uurre ei näytä hoitavan mitään välttämätöntä tehtävää, mutta se kertoo, että kasvojen rakenteet ovat asettuneet kohdilleen kehityksen aikana.
Kupidon kaari ja kasvojen estetiikka
Filtrum liittyy läheisesti käsitteeseen Kupidon kaari, jolla tarkoitetaan ylähuulen keskiosan kaarevaa muotoa. Antiikissa ajateltiin, että tämä alue on yksi kehon eroottisimmista kohdista, ja ylähuulen kaaren nähtiin muistuttavan pienen jousen kaarta. Nykyisin puhutaan usein siitä, miten filtrumin pituus vaikuttaa kasvojen mittasuhteisiin ja koettuun ikään. Arvioiden mukaan ylähuuli pitenee iän myötä keskimäärin alle millimetrin jokaisella vuosikymmenellä nuoresta aikuisuudesta lähtien, ja vauhti voi kiihtyä keski-iän jälkeen.
Vanhoissa kertomuksissa väitettiin, että juuri filtrumin kohdalle jää sormenjälki hiljaisuudesta, jonka vauva saa ennen syntymäänsä – tieteellistä selitystä se ei ole, mutta tarina elää yhä sitkeästi.
Pieni uurre, tärkeä alue lääkäreille
Vaikka filtrum ei ole elintärkeä toiminnallinen rakenne, sen muoto ja sijainti kiinnostavat lääkäreitä. Uurre syntyy täsmälleen siihen kohtaan, jossa kasvojen keskiosan rakenteet kohtaavat. Jos tämä sulautuminen häiriintyy, voi seurauksena olla synnynnäinen huulihalkio. Siksi vastasyntyneen kasvoja tarkastellessa kiinnitetään huomiota juuri ylähuulen keskiviivaan, sen symmetriaan ja rajojen selkeyteen. Kun kaikki on asettunut tasapainoisesti, filtrum sulautuu huomaamattomaksi osaksi kasvonpiirteitä.
Mitä jos filtrumia ei olisi?
Osa tutkijoista liittää filtrumin myös ilmeisiin ja puheeseen. Heidän mukaansa uurre auttaa rajaamaan ylähuulen keskiosan ja tekee huulten reunoista selkeämmät, mikä voi korostaa hymyä ja muita kasvojen ilmeitä. Varmaa vastausta ei ole siihen, miten ilmeemme muuttuisivat, jos filtrum puuttuisi kokonaan, mutta nykyisen käsityksen mukaan se ei olisi elämän kannalta ratkaisevaa. Silti tämä pieni ylähuulen uurre kertoo tarinan sikiökehityksestä, kasvojen symmetriasta ja ikääntymisen hienovaraisista merkeistä – paljon enemmän kuin ensisilmäyksellä näyttää.
Kommentit