Tätä tapahtuu monille meistä: ihminen voi olla aidosti ystävällinen, kohtelias ja mukava seurassa – ja silti huomata, että ympärillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Ulospäin kaikki näyttää toimivan: juttua riittää, tunnelma pysyy hyvänä ja muiden kanssa tulee toimeen. Mutta kun pitäisi puhua oikeasti tärkeistä asioista, suhteet jäävätkin pintaan.
Tällainen tilanne ei automaattisesti kerro huonoista sosiaalisista taidoista. Kyse voi olla pikemminkin tietynlaisesta ystävällisyydestä, jossa toisten mukavuus asetetaan johdonmukaisesti kaiken edelle. Silloin suhteista tulee helposti sujuvia ja lämpimiä – mutta samalla myös varovaisia ja etäisiä.
Miksi osa meistä on kaikkien kanssa mukava, mutta ei pääse lähelle?
Yksi usein toistuva kuvio on se, että ihminen välttelee ristiriitoja, korostaa harmoniaa ja sopeutuu muihin silloinkin, kun omat tunteet tai tarpeet jäävät taka-alalle. Ystävällisyys toimii ikään kuin näkymättömänä suojana: kuunnellaan, ollaan mukana ja joustetaan, mutta omaa eriävää näkemystä tai epämukavuutta ei juuri näytetä.
Seurauksena voi syntyä paljon hyviä, kohteliaita suhteita, joissa on helppo olla. Silti ne eivät välttämättä syvene, koska syvyys vaatii myös sitä, että toinen pääsee näkemään muutakin kuin huolellisesti silotellun pinnan.
Tilannetta voi hahmottaa näin, arkisesti ja suoraviivaisesti:
- Rauhaa pidetään tärkeämpänä kuin rehellistä erimielisyyttä.
- Omaa epämukavuutta siirretään sivuun, jotta toisella olisi helppoa.
- Kuunnellaan paljon, mutta kerrotaan itsestä vähän – ainakaan sellaista, mikä voisi tuntua “liian” henkilökohtaiselta.
Läheisyys ei rakennu pelkästä hyvästä käytöksestä, vaan siitä, että uskaltaa tulla nähdyksi myös keskeneräisenä.
Vulnerabiliteetti: se kohta, jota liika kiltteys usein kiertää
Syvemmät ystävyyssuhteet tarvitsevat yleensä vulnerabiliteettia – käytännössä sitä, että voi joskus näyttää epävarmuutta, pyytää apua tai sanoa ääneen tunteita, jotka eivät ole täysin helppoja. Juuri tämä voi olla se kynnys, johon “aina mukavan” roolissa elävä ihminen törmää.
Kun tavoitteena on olla mahdollisimman vaivaton ja miellyttävä, haavoittuvuuden näyttäminen voi tuntua riskiltä: se saattaa vaivata toista tai herättää torjutuksi tulemisen pelkoa. Lopputulos on ymmärrettävä, mutta hankala: yhteys pysyy ystävällisenä, kuitenkin etäällä siitä, mitä yleensä pidämme aitoina ystävyyssuhteina.
Mistä tällainen tapa voi juontua?
Yksi selitys liittyy lapsuuden kokemuksiin, joissa tunteita ei ole syystä tai toisesta vahvistettu tai niille ei ole annettu tilaa. Jos lapsena oppii, että omat tunteet sivuutetaan, niitä vähätellään tai niitä ei saa ilmaista, voi aikuisena jatkua sama malli: tunteet pidetään piilossa, vaikka elämä muuten näyttäisi tasapainoiselta.
Silloin ihmissuhteisiin voi rakentua asetelma, jossa ihminen tulee arvostetuksi käytöksensä vuoksi – mutta ei tule oikeasti tunnetuksi. Ja juuri se “tulluksi tunnetuksi tuleminen” on usein läheisen ystävyyden ydin.
Mitä “monet ystävät” silloin tarkoittavat?
On myös tavallista, että ihmisellä on paljon tuttuja tai ystäviä, mutta silti vain vähän syvää tunneyhteyttä. Laaja sosiaalinen verkosto voi tuoda seuraa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja arjen keveyttä. Määrä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että mukana olisi vastavuoroista, pitkäkestoista emotionaalista tukea.
Meillä Suomessa tästä puhutaan usein aika käytännöllisesti: voi olla paljon porukkaa ympärillä, mutta silti kaivata sitä yhtä luotettavaa ihmistä, jonka kanssa ei tarvitse esittää.
Lopulta asetelma tiivistyy laatuun: hyvinvointi ei riipu siitä, kuinka monta nimeä yhteystiedoissa on, vaan siitä, löytyykö muutama suhde, joissa on luottamus, vastavuoroisuus ja aito tunneyhteys.
FAQ
- Voiko ihminen olla sosiaalisesti taitava ja silti yksinäinen?Voi. Hyvät käytöstavat ja sujuva jutustelu voivat luoda paljon miellyttäviä kontakteja, mutta se ei aina johda läheisiin suhteisiin.
- Miksi jatkuva konfliktien välttely voi pitää ystävyyssuhteet pinnallisina?Koska läheisyys syntyy usein siitä, että uskalletaan näyttää myös eriäviä ajatuksia ja epämukavia tunteita, ei vain sopuisuutta.
- Mitä tarkoitetaan sillä, että suhteissa on “vastavuoroisuutta”?Sitä, että molemmat jakavat ja ottavat vastaan: kuuntelu, tuki ja henkilökohtaisemmat asiat eivät kulje vain yhteen suuntaan.
- Onko monien ystävien verkosto sama asia kuin läheiset ystävät?Ei välttämättä. Laaja verkosto voi olla tärkeä, mutta läheisyys liittyy yleensä muutamaan luottosuhteeseen, joissa voi olla oma itsensä.
Kommentit