Tätä tapahtuu monille meistä: huonekasvit voivat yhtäkkiä näyttää väsyneiltä, ja joskus ruukun ympärillä alkaa pyöriä pieniä hyönteisiä. Silloin esiin nousee vanha niksi, josta moni on kuullut: tulitikkuja painetaan mullan sekaan. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta taustalla on muutama asia, jotka on hyvä ymmärtää, jotta kikkaa ei pidetä ihan väärin perustein “taikaratkaisuna”.
Miksi tulitikkuja ylipäätään työnnetään multaan?
Perusselitys on ollut, että tulitikun päässä on rikkiä, ja että rikki tukee kasvin elintoimintoja sekä vaikuttaa haitallisiin eliöihin kasvualustassa. Rikki (S) onkin kasveille tärkeä ravinne: sitä tarvitaan muun muassa aminohappojen (kysteiini ja metioniini) ja proteiinien muodostukseen, ja se on mukana kasvin aineenvaihdunnassa.
Samalla on hyvä huomata yksi käytännön ero: kasvit ottavat rikkiä pääasiassa sulfaattina (SO₄²⁻) juurien kautta. Siksi “rikki-lannoitus” perustuu yleensä sulfaattimuotoisiin lannoitteisiin — pelkkä tulitikun pään sisältö ei välttämättä muutu nopeasti sellaiseen muotoon, jota ruukkukasvi voi heti hyödyntää.
Tulitikun pää on tehty syttymään: se sisältää tyypillisesti hapettimia (usein kaliumkloraattia), polttoaineita (mm. rikkiä) ja joskus antimonitrisulfidia.
Tämän takia tulitikut ruukussa liittyvät monen mielessä sekä ravinteisiin että tuholaisten hillintään, vaikka tulitikun pää ei ole varsinaisesti kasviravinteeksi suunniteltu seos.
Näin tulitikkuja käytetään ruukussa (ohjeet kuten yleensä kerrotaan)
Kun puhutaan nimenomaan tästä perinteisestä niksistä, se kuvataan yleensä näin:
- Paina multaan 10–15 tulitikkua niin, että tulitikun pää tulee alaspäin.
- Odota kolme päivää.
- Tarkista, onko tulitikun päissä ollut rikki “hävinnyt”.
- Jos on, toista sama.
Niksiä kuvataan usein myös niin, että tulitikkuja laitetaan ruukkuun “niin kauan, kunnes” tulitikun päistä ei enää tunnu häviävän sisältöä.
Entä jos ruukussa näkyy pieniä “mökäröitä”?
Toinen tilanne, jossa tulitikkutemppu yleensä mainitaan, on multakärpäset (moni sanoo niitä arkisesti vain “mösseiksi” tai “mökäröiksi”). Ne yhdistetään tavallisesti jatkuvasti kosteaan kasvualustaan, jossa toukat viihtyvät.
Tulitikkukikasta kerrotaan tässä yhteydessä yleensä tällainen versio:
- Kastelun jälkeen paina multaan 10 tulitikkua päät alaspäin.
- Toista käsittely 2–3 päivän päästä.
Mitä tässä on hyvä muistaa turvallisuuden kannalta?
Vaikka tulitikut ovat arjessa tuttu esine, tulitikunpäät sisältävät reaktiivisia kemikaaleja (esimerkiksi korkea kaliumkloraattipitoisuus mainitaan paloturvallisuusriskinä tietyissä seoksissa). Siksi niiden tarkoituksellinen käyttäminen “lannoitteena” tai “torjunta-aineena” ruukussa on epästandardi tapa ja voi lisätä riskejä: kemikaalikuormaa kasvualustaan, mahdollisia kasvivaurioita sekä lemmikki- ja lapsiturvallisuuteen liittyviä huolia.
Meillä Suomessa tämä kikka tulee silti vastaan yllättävän usein ihan tavallisessa kahvipöytäkeskustelussa, koska se on niin helppo muistaa: “tikut multaan ja katsotaan mitä tapahtuu”.
Usein kysytyt kysymykset
- Miksi tulitikun pään “rikki” ei välttämättä toimi lannoitteena?Kasvit käyttävät rikkiä pääasiassa sulfaattina (SO₄²⁻), ja tulitikun pään sisältö ei ole kasviravinteeksi suunniteltu seos eikä välttämättä muutu nopeasti käyttökelpoiseen muotoon ruukussa.
- Mitä multakärpäset yleensä kertovat ruukun tilanteesta?Ne liitetään tyypillisesti jatkuvasti kosteaan kasvualustaan, jossa toukat viihtyvät ja aikuiset pyörivät mullan pinnan lähellä.
- Mitä tulitikun päässä oikeasti on?Nykyaikaisen “safety match” -tulitikun pää sisältää tavallisesti hapettimia (usein kaliumkloraattia), polttoaineita (mm. rikkiä) ja joskus antimonitrisulfidia; seos on tehty syttymismekanismia varten.
- Onko tulitikkujen käyttäminen ruukussa riskitöntä?Ei välttämättä: koska tulitikunpäät sisältävät reaktiivisia kemikaaleja, käyttö ruukussa on epästandardi ja voi lisätä paloturvallisuus- sekä lemmikki- ja lapsiturvallisuusriskejä verrattuna tarkoitukseen tehtyihin tuotteisiin.
Kommentit